Alueparlamenttien sijaan yhteisöllistä yritystoimintaa

 

Kaupungin asettama työryhmä on suunnitellut Kouvolan alueiden vaikutusvallan lisäämistä Palvelumalli 2030 raportissa. Tavoitteena on mm. alueiden vaikuttamismahdollisuuksien ja lähidemokratian lisääminen. Palvelumalliehdotus perustuu viiteen aluekeskukseen ja kahdeksaan monipalvelupisteeseen joihin keskitetään erilaisia palveluja. Kaupunginvaltuusto nimeäisi alueparlamenttien jäsenet. Jäsenehdotukset saataisiin alueen asukkailta, järjestöiltä, oppilaitoksilta ja palveluntuottajilta. Alueparlamentin tehtävänä olisi oman alueensa monipuolinen kehittäminen. Rahaa tarvitaan aluetoiminnan perustamista ja muita kuluja varten, mutta summa jäisi kohtuulliseen 0,5 M€ tuntumaan. Alueparlamentit saisivat lisäksi kehittämisrahaa 2€/asukas. Erikseen voitaisiin hakea investointirahaa yhteensä noin 0,8 M€/vuosi.


Edellä oleva malli perustuu poliittiseen lähestymistapaan. Poliittisen näkökulman sijasta voitaisiin mallia harkita myös asiakkaiden ja tehokkuuden näkökulmasta. Siinä mallissa ei rakennettaisi uutta poliittista organisaatiota nykyisen alle. Avainsana on monipalveluosuuskunnat, joissa Kouvolan kaupunki olisi merkittävä jäsen (OskL 5 luku 13§).


 Osuuskuntayrityksillä voidaan tuottaa suuri osa tietyn alueen palveluista. Kaupunginosan osuustoiminnan keskiössä olevan monipalvelukeskuksen ei tarvitsisi sisältää byrokratiaa lisäävää alueparlamenttia. Riittää että osuuskunta hoitaisi keskitetyn hallinnon ja markkinoinnin ja sen jäsenet palvelutuotannon. Osuuskuntaan kuuluvat yrittäjät ja yhteisöt voisivat keskittyä palveluiden käytännön tuottamiseen. He voisivat tuottaa työvoiman, tilojen ja tavaroiden vuokrauspalveluita, tekniikka-, tilaus-, toimitus- ja majoituspalveluita, kylätalkkaritoimintaa, turvallisuuspalveluja jne. Palveluosuuskunta on yhteisöllinen yritysmuoto, jossa jäsenet voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen muita yritysmuotoja enemmän.



Järjestöt valloittakaa valtuusto!

Yhdistyksissä ja yleisemmin järjestöissä on valtavasti potentiaalia ja loogiseen ajatteluun pystyviä ihmisiä. Useimmat tyytyvät vaikuttamaan vain oman yhteisönsä sisällä tai esityksiä tekemällä ja korkeintaan kirjoittamalla yleisönosastoilla. Kuitenkin kuntapolitiikassa kaikki päätökset olisi mahdollista tehdä täysin riippumatta poliittisten puolueiden jäykästä hierarkiasta, ryhmäkurista jne. Puolueen johtoporras usein rajoittaa merkittävästi varsinkin uusien, yksittäisten kykyjen vaikuttamista. Rajoitteet tulevat esiin etenkin silloin, kun jonkun henkilön vaikutus poikkeaa johdon tavoitteista tai uhkaa johdon asemaa.

Kouvolan harrasteyhdistykset, vesiosuuskunnat ja harrasteseurat (vast.) voisivat valloittaa lähes kaikki valtuustopaikat, jos niin haluaisivat. Esimerkiksi Valkealan 20 kyläyhdistystä ja 49 vesiosuuskuntaa ja 21 harrasteseuraa voisivat päättää, että jokainen laittaa yhden valtuustoehdokkaan eli yhteensä 90 ehdokasta. Jos heistä valittaisiin esimerkiksi yksi kolmasosa eli 30 ja he muodostaisivat poliittisesti sitoutumattoman valtuustoryhmän, niin he voisivat halutessaan päättää mitä Kouvola ja sen hallitsemat organisaatiot tekevät.

Nyt on noin runsas 3 viikkoa aikaa siihen, että kukin yhteisö kerää vähintään 10 kannattajaa omalle ehdokkaalleen ja muodostaa täten valitsijayhdistyksen. Ehdokkaat voivat 28.2.2017 mennessä muodostaa yhden tai useamman yhteislistan vaaleihin. Jos poliittisista puolueista riippumattomat valtuutetut muodostavat valtuuston enemmistöryhmän, niin valta on heidän. Nyt tarvitaan avoimempaa ja poliittisista hierarkioista vapaata päätöksentekokulttuuria, jotta Kouvolan jähmettyneeseen päätöksentekoon saadaan luovaa, raikasta, kannustavaa ja avointa toimintakulttuuria. Nyt on vain kiire toimia, jotta se onnistuu. Lisätietoa www.suurkouvola.fi.

Seppo Purontakanen
Kouvola 


Uusosuuskunnat osaratkaisuksi palvelutuotantoon

Noin sata vuotta sitten ja sotien jälkeen osuustoiminta mahdollisti koko Suomen asuttamisen, kauppapalvelut ja myöhemmin osuuspankkipalvelut, jopa keskisuurissa maaseutukylissä. Nyt vastaavia kauppa- ja pankkipalveluja ei saa edes kaikissa pikkukaupungeissa saati kirkonkylissä.

Viime vuosina konserniosuuskunnat ovat siirtyneet maksimaalisen voiton tavoitteluun, hyläten yleishyödyllisyyden tavoitteistaan ja poistaneet pääosin palvelunsa kaupunkikeskusten ulkopuolelta. Nyt olisi aika palauttaa tai edes säilyttää osa noista palveluista vanhaa osuuskuntahenkeä noudattaen, mutta uusin keinoin.

Uusosuuskuntatoiminta alkoi 1990 luvulla ja mahdollisti matalan kynnyksen yritystoiminnan työosuuskunnissa, hoivaosuuskunnissa jne. Periaatteessa oli mahdollista ryhtyä ”satasella yrittäjäksi” ja keskittyä vain omaehtoisen työn tekemiseen, kun osuuskunta hoiti yritysbyrokratian.

Yhtiömuotona osuuskunta on lähellä osakeyhtiötä. Erona on mm. se, että laki ei aseta osuuskunnalle minimipääomavaatimusta. Tämän vuoksi osuuskunta sopii yhtiömuodoksi henkilöille, yrityksille tai yritysten yhteenliittymille jotka eivät tarvitse suurta alkupääomaa. Mm. maaseudun vanhuspalvelujen toteuttamisessa kustannustehokkainta olisi perustaa monipalveluosuuskunta, jossa osa tekijöistä asuu ao. kylillä (kylätalkkarit, kotiavustajat, kauppakassipalvelijat jne.).

Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala ja ruotsalainen professori Victor Pestoff esittivät jo vuosia sitten, että osuuskunnallinen palvelutuotanto on kaikkien asianosaisten kannalta vakavasti otettava vaihtoehto SOTE- palvelujen tuottamiseksi.

Hyötyargumentteja erilaisista variaatioista löytyy runsaasti. Suuri osan niistä on esitetty diasarjassa, joka löytyy osoitteesta: www.taustatoimija.fi/Kirjoituksia/

Tai tästä klikkaamalla.

Kouvolan ja maakunnan päättäjien sekä yritysneuvojien pitäisi reagoida tähän pikaisesti. Aluksi olisi toimittava mahdollisuuksien markkinoijina ja tilaisuuksien koollekutsujina. Uskon, että osuuskunnallinen organisointipanostus tulee takaisin mittavana hyötynä koko kaupungille ja SOTE-alueelle.

Seppo Purontakanen
Kouvola

 
 
 
Etusivu
Ajankohtaista
Mielipiteitä
Valtuusto
Tukijat
Yhteydenotto
Etusivu

Ajankohtaista

Mielipiteitä

Jan Andersson
Seppo Purontakanen
Sirpa Serovuo
Sami Sihvola
Tomi Simola
Jouni Suninen
Valtuusto

Tukijat

Yhteydenotto