Mitä on demokratia?


Palaan vielä tuohon hämmästyttävään väitteeseen, jonka mukaan puolueet eivät olisi demokratian syöpä.


Otetaanpa seuraava hypoteettinen esimerkki puoluevaltaan perustuvasta päätöksenteosta:


Oletetaan että Käyrälampeen on esitetty rakennettavaksi monitoimikeskus. Asia on tulossa valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi. Tiedetään että mielipiteet asiassa jakautuvat.


Voimasuhteet valtuustossa ovat seuraavat


SDP 16 KOK 13, KESK 9 Vihr 6 KD 4 PS 4 Vas 2 Sit 2 Sks 2 Sin 1


Yhteensä 59 valtuutettua.


Ennen valtuustokokousta pidetään ryhmäkokoukset ja keskustellaan miten valtuustoäänestyksessä toimitaan. Niissä ryhmissä joissa ei päästä yksimielisyyteen (tällä kertaa SDP, KOK ja Kesk) pidetään sisäinen äänestys.


Tulos: SDP:ssä 9  puolesta ja 7 vastaan. Kokoomuksessa 7 puolesta 6 vastaan. Keskustassa 5 puolesta ja 4 vastaan. 


Enemmistökanta ja puoluekuri luonnollisesti voittavat. Valtuustoäänestyksessä "yksimielisesti"  SDP äänestää 16 puolesta, Kokoomus 13 puolesta, Keskusta 9 puolesta = 38 ääntä rakentamisen puolesta.


Kaikki pienet ryhmät ovat vastaan =  21 ääntä rakentamista vastaan. 


Lopputulos = rakennetaan äänin 38 puolesta ja 21 vastaan.


Mutta jos jokainen valtuutettu olisi valtuustosalissa saanut äänestää oman harkintansa mukaan ilman puoluekuria, tulos olisi ollut  = ei rakenneta äänin 21  puolesta ja 38 vastaan.


Demokratian piti muistaakseni olla kansanvaltaa eikä puoluevaltaa, vai muistanko väärin? 



Kommenttini Sheikin kansalaispuolueeseen liittymistä koskien

Suur-Kouvolan Sitoutumattomat ry  on nimensä mukaisesti puolueisiin sitoutumaton yhdistys, jonka tehtävä on ajaa kouvolalaisten asioita ilman puoluerajoitteita ja ilman Helsingistä tulevaa ohjailua.

Suur-Kouvolan Sitoutumattomat eivät ole sooloilijoita vaan itsenäisiä toimijoita ilman puolueen pakkopaitaa. Meitä yhdistää ohjelma joka löytyy kotisivuiltamme. Siihen nojaten  kehitämme yhteisvoimin Kouvolaa,  ja pyrimme korjaamaan sen minkä puolueet ovat sotkeneet.

Puolueissa puolueen etu menee äänestäjien edun ohi. Se on puoluejärjestelmään kuuluva tosiasia. Suurkouvolalaisilla ei sitä haittaa ole, koska yhdistyksemme yläpuolella ei ole puoluetta jonka etua joutuisimme ajamaan. Äänestäjien ja yhdistyksemme välissä ei ole puoluekoneistoa. Jokainen saamamme ääni menee suoraan äänestäjien itsensä hyväksi. Puoluetukea emme saa, emmekä siis mene äänestäjien kukkarolle.

Yhdistyksemme ei kuitenkaan toimi valtakunnan tasolla. Siksi kaikki ne yhdistyksen jäsenet jotka haluavat kuntapolitiikkaa laajempaan toimintaan, joutuvat vaaleja ajatellen valitsemaan jonkin puolueen jonka listalta voi osallistua vaaleihin. Sheikki Laakso pysyy toki jatkossakin Suur-Kouvolan Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmässä.


Valtiokirkon tulisi kunnioittaa valtion lakeja

Pastori Marjaana Toiviainen on henkilö, joka on Suomessa laittomasti oleskelevien ulkomaalaisten maasta poistamista vastustaessaan rikkonut Suomen lakia, kannustanut muita rikkomaan lakia, ja vastustanut fyysisesti virkatehtävässä olleita poliiseja.

Jos veronmaksajien rahoilla elävä Suomen kirkko hyväksyy papeiltaan  lakien rikkomisen, niin miksi se ei ryhdy toimenpiteisiin kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan?



Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  ry:n tavoitteita Kouvolassa

 * Kouvolan palveluita ei keskitetä vaan koko aluetta käsitellään yhdenvertaisuusperiaatteella.  

 * Kouvolan hallinto-organisaatiossa ei toimi epävirallisia ja ulkoparlamentaarisia ryhmiä.

 * Kouvolan luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaation suunnittelu ja päätöksenteko muuttuu avoimeksi.

 * Kouvolan hallinnossa pidetään salassa vain Suomen lakien salaisiksi määrittelemät asiat.

 * Kouvolan kaupungin hallinto toimii hajautetun vallankäytön periaatteella.

 * Kaupungin palveluverkot on hajautettu niin, että palvelut toimivat myös reuna-alueilla.

 * Kaupungin investointien rahoitus on avointa ja näkyy budjetissa.

 * Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  pysyvät lähellä äänestäjiä osallistumalla julkiseen keskusteluun lehdistössä ja netissä sekä osallistumalla toritapahtumiin, markkinoihin ja muihin yleisötilaisuuksiin.

 * Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  ry  tukee kaupungin strategisia tavoitteita siten kuin ne on kaupunkistrategiaan kirjattu, kuitenkin niin että kaupungin talouden tasapainottamisen tarve ohjaa politiikkaa.



Kouvolan sote-rakenteiden uudistaminen siirtyy maakunnan päätösvaltaan

Nyt kun Kouvolan sote-rakenteiden uudistaminen on siirtymässä maakunnan päätettäväksi, ollaan siirtymässä kohti "Sunisen puolustamaa mallia" (lue: Sosiaali-ja terveysministeriön mallia) jossa perusterveydenhuollon palvelut säilyvät lähellä tarvitsijoita ja rakennetaan erikoissairaanhoidon sairaala - tosin pienempi kuin itse nopeasti toimimalla olisi saatu.

Jos Kouvolassa oltaisiin ajoissa omaehtoisesti siirrytty tähän nyt aiottuun malliin, niin meillä olisi jo uusi esh-sairaala valmiina, eikä tarvitsisi tyytyä akuuttihoidon sairaalaan kuten on käymässä.

Jos taas Ratamokeskusta olisi ryhdytty rakentamaan, Kouvolalla olisi nyt 150 miljoonan euron investointivelka ja monitoimikeskus, jossa käyttöön tarvittavaa tilaa  olisi ehkä 15% eli esh-sairaalan osuus.

Tätä "jossitteluakin" pitää tehdä, jotta vältyttäisiin vastaavilta virhehankkeilta tulevaisuudessa. On kuunneltava herkemmällä korvalla niitä, jotka osaavat laskelmiin ja loogiseen ajatteluun perustuvien ennusteiden tekemisen.

Ei olisi hauskaa maksaa 30 vuotta "kuollutta lehmää", eli onneksi Ratamokeskusta ei päästy rakentamaan.



KESKUSTELUA RATAMOKESKUKSESTA TELTALLA 5.4.2017

Tulipa taas kerran todettua, että kaikki kouvolalaiset eivät vieläkään tiedä mitä Ruskeasuolle oli tarkoitus rakentaa. Ei sinne ole aiottu sairaalaa vaan monipalvelukeskus (Ratamokeskus). Tiedon puute ei ole kouvolalaisten syy, vaan johtuu Ratamokeskus -hankkeen puutteellisesta tiedottamisesta.

Ratamo-sairaalaan Kouvolalla olisi ollut varaa. Ratamokeskukseen ei ollut varaa, ei varsinkaan vuoden 2013 hankesuunnitelman mukaiseen keskukseen. Sairaala olisi säilyttänyt perusterveydenhuollon lähipalvelut Kouvolassa. Monipalvelukeskus puolestaan olisi hävittänyt perusterveydenhuollon lähipalvelut  suurimmasta osasta Kouvolaa.

Ratamokeskus -hanke juuttui epäonnistuneeseen suunnitteluun ja rahan puutteeseen. Keskukselle ei myöskään löytynyt rakentajaa. Paikoilleen jämähtäneen hankkeen kaatoi lopullisesti sote-uudistus 

Ratamo-sairaalan hinnaksi olisi tullut alle 50 miljoonaa euroa. Ratamokeskuksen hinnaksi olisi pakollisine oheishankkeineen tullut noin 150 miljoonaa euroa. Investointivelan korot 30 vuoden maksuajalla olisivat nostaneet Ratamokeskuksen perustamiskustannukset noin 240 miljoonaan euroon.

Mikäli alkuperäisen hankesuunnitelman mukaista Ratamokeskusta olisi alettu rakentaa tarvittavalla investointivelalla, se olisi merkinnyt Kouvolalle joka vuosi 16 miljoonan euron korkoja ja kuoletuksia 30 vuoden ajan. Kun Kouvolan vuotuinen investointivara on vain noin 20 miljoonaa, niin aika toivotonta olisi ollut Kouvolan kehittäminen seuraavat 30 vuotta 4 miljoonalla eurolla vuodessa. 

Tästä on ollut kysymys, kun olen vastustanut Ratamokeskus -hanketta lähes neljän vuoden ajan, ja vaatinut sen vaihtamista Ratamo-sairaalaksi.


Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  ry:n tavoitteita Kouvolassa

 * Kouvolan palveluita ei keskitetä vaan koko aluetta käsitellään yhdenvertaisuusperiaatteella.  

 * Kouvolan hallinto-organisaatiossa ei toimi epävirallisia ja ulkoparlamentaarisia ryhmiä.

 * Kouvolan luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaation suunnittelu ja päätöksenteko muuttuu avoimeksi.

 * Kouvolan hallinnossa pidetään salassa vain Suomen lakien salaisiksi määrittelemät asiat.

 * Kouvolan kaupungin hallinto toimii hajautetun vallankäytön periaatteella.

 * Kaupungin palveluverkot on hajautettu niin, että palvelut toimivat myös reuna-alueilla.

 * Kaupungin investointien rahoitus on avointa ja näkyy budjetissa.

 * Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  pysyvät lähellä äänestäjiä osallistumalla julkiseen keskusteluun lehdistössä ja netissä sekä osallistumalla toritapahtumiin, markkinoihin ja muihin yleisötilaisuuksiin.

 * Suur-Kouvolan Sitoutumattomat  ry  tukee kaupungin strategisia tavoitteita siten kuin ne on kaupunkistrategiaan kirjattu, kuitenkin niin että kaupungin talouden tasapainottamisen tarve ohjaa politiikkaa.



LISÄÄ DEMOKRATIAA JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIÄ


Puolueet eivät enää vedä entiseen malliin. Puolueet ovat luokkayhteiskunnan jäänteitä joita demokratia ei tarvitse. Ihmiset alkavat ymmärtää tämän.


Puolueet ovat puoluekurin johdosta muuttuneet demokraattisesta voimasta demokratian vastaiseksi voimaksi. Siksi puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat kiinnostavat äänestäjiä. Puolueisiin sitoutumaton sitoutuu äänestäjiinsä, ei puolueeseen. 

Juuri siksi meitä vastaan hyökätään puoluepukarien taholta ...


Mitä tulee kevyen liikenteen raitteihin niin kyllä - niitä tarvitaan lisää, mutta ne pitää myös suunnitella hyvin. Muuten käy kuin Tuohikotissa, jossa kevyen liikenteen väylä rakennettiin vaikka sen perusteena ollut koulu oli ajat sitten lopettanut toimintansa.

 



KOUVOLAN KEHITTÄMINEN

Suur-Kouvolan Sitoutumattomilla on suunnitelma Kouvolan kehittämiseksi.  Suunnitelman toteuttamiseen sisältyvät:

1. yrittäjien tukeminen ja yrittäjyyden lisääminen

2.  virkamiesvallan  vähentäminen

3.  kaupungin hallinnon keventäminen

4. kaupungin  taseen  kroonisen  alijäämän korjaaminen

5. koulujen säilyttäminen myös keskustan  ulkopuolella

6. kaupungin  tuottavimman  omaisuuden  säilyttäminen omissa käsissämme

7.  nettotappiota  tuottavien  investointien   (esimerkkeinä Ratamo-keskus,  Manskin  saneeraus) korvaaminen tulevaisuudessa järkevillä investoinneilla

8. tiestön  ja  muun  infrastruktuurin  parantaminen

9.  lähipalvelujen  säilyttäminen 

10. virheellisen  talouspolitiikan  aiheuttamien  veronkorotusten torjuminen  

11. poliittisen vallan hajauttaminen

12. avoimuuden ja kriittisyyden lisääminen  kaupungin johtamisessa 

13. maaseudun  pitäminen elinvoimaisena

14.  resurssien järkevä  jakaminen  investointimenojen   ja  käyttötalouden  kesken.




Alueparlamenttien sijaan yhteisöllistä yritystoimintaa

 

Kaupungin asettama työryhmä on suunnitellut Kouvolan alueiden vaikutusvallan lisäämistä Palvelumalli 2030 raportissa. Tavoitteena on mm. alueiden vaikuttamismahdollisuuksien ja lähidemokratian lisääminen. Palvelumalliehdotus perustuu viiteen aluekeskukseen ja kahdeksaan monipalvelupisteeseen joihin keskitetään erilaisia palveluja. Kaupunginvaltuusto nimeäisi alueparlamenttien jäsenet. Jäsenehdotukset saataisiin alueen asukkailta, järjestöiltä, oppilaitoksilta ja palveluntuottajilta. 


Alueparlamentin tehtävänä olisi oman alueensa monipuolinen kehittäminen. Rahaa tarvitaan aluetoiminnan perustamista ja muita kuluja varten, mutta summa jäisi kohtuulliseen 0,5 M€ tuntumaan. Alueparlamentit saisivat lisäksi kehittämisrahaa 2€/asukas. Erikseen voitaisiin hakea investointirahaa yhteensä noin 0,8 M€/vuosi.


Edellä oleva malli perustuu poliittiseen lähestymistapaan. Poliittisen näkökulman sijasta voitaisiin mallia harkita myös asiakkaiden ja tehokkuuden näkökulmasta. Siinä mallissa ei rakennettaisi uutta poliittista organisaatiota nykyisen alle. Avainsana on monipalveluosuuskunnat, joissa Kouvolan kaupunki olisi merkittävä jäsen (OskL 5 luku 13§).


 Osuuskuntayrityksillä voidaan tuottaa suuri osa tietyn alueen palveluista. Kaupunginosan osuustoiminnan keskiössä olevan monipalvelukeskuksen ei tarvitsisi sisältää byrokratiaa lisäävää alueparlamenttia. Riittää että osuuskunta hoitaisi keskitetyn hallinnon ja markkinoinnin ja sen jäsenet palvelutuotannon. Osuuskuntaan kuuluvat yrittäjät ja yhteisöt voisivat keskittyä palveluiden käytännön tuottamiseen. He voisivat tuottaa työvoiman, tilojen ja tavaroiden vuokrauspalveluita, tekniikka-, tilaus-, toimitus- ja majoituspalveluita, kylätalkkaritoimintaa, turvallisuuspalveluja jne.


Palveluosuuskunta on yhteisöllinen yritysmuoto, jossa jäsenet voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen muita yritysmuotoja enemmän.



KOUVOLAN SOTE-UUDISTUS OLISI PITÄNYT HOITAA AJOISSA ITSE


Kesään 2013 mennessä olin perehtynyt Ratamokeskus -hankkeen asiakirjoihin riittävän syvällisesti tajutakseni, että hanke ei voi toimia eikä sitä saataisi koskaan toteutettua. Ymmärsin, että sen jääräpäinen ajaminen viivästyttäisi  toimivaa sote-ratkaisua Kouvolassa.


Niin sitten kävikin. Hankkeeseen ei löytynyt rahoitusta eikä rakentajaa, ja kun sen toivottomuus selvisi yhä useammalle, hanke alkoi elää ja muuttua niin ettei varsinaiseen rakentamiseen päästy koskaan.


Aloin jo vuonna 2013 suositella mallia jossa rakennetaan uusi sairaala (Ratamo-sairaala) ja perusterveydenhuollon integroitu lähipalveluverkko - siis itse asiassa Sosiaali- ja terveysministeriön ajama malli.  Lähipalveluverkko koostuisi peruskorjatuista terveysasemista jotka integroitaisiin tietotekniikkaa käyttäen esh-sairaalaan. 


Tällä systeemillä saataisiin toteutettua Ratamo-hankkeen tavoite sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta, mutta 100 miljoonaa  euroa Ratamokeskusta halvemmalla.  Järjestelmä  säilyttäisi perusterveydenhuollon lähipalvelut siellä missä ihmiset asuvat, eikä pakottaisi heitä matkustamaan joka vaivan takia Kouvolan keskustan liikenneruuhkiin, pysäköintiongelmiin ja Ratamokeskuksen potilasjonoihin.


Yritin saada valtuuston tekemään päätöksen, jolla paikallaan junnaava ja selvästi toteuttamiskelvoton Ratamokeskus -hanke olisi vaihdettu sairaalahankkeeksi jossa myös terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät.  Valtuuston enemmistöllä ei kuitenkaan riittänyt rohkeutta myöntää vuoden 2011 päätöksen virheellisyyttä ja ottaa uusi järkevämpi suunta. Lopulta ajauduttiin umpikujaan. Uusi sote-malli käytännössä hautasi "suo-dinosauruksen" josta aika oli ajanut ohi.


CAREA ei aio rakentaa vuoden 2011 Ratamokeskus -utopiaa. Mikään yksityinen yrittäjä ei sitä myöskään tule rakentamaan.

Kouvola saattaa parhaimmassa tapauksessa saada pienen esh-sairaalan akuuttihoidon tarpeisiin, ja siihen integroidun perusterveydenhuollon lähipalveluverkon. Siis lähes "Sunisen mallin", joka vastaisi varsin pitkälle Sosiaali- ja terveysministeriön alkuperäistä ideaa.


Maakunnalliseen ratkaisuun verrattuna "Sunisen mallissa" on kuitenkin  erona se, että sairaala olisi täyden palvelun esh-sairaala pelkän akuuttihoidon sairaalan sijasta.  Nyt lienee myöhäistä saada toteutettua minun mallini, koska Kouvola ei enää asiaa päätä.




 LISÄÄ SUORAN DEMOKRATIAN MERKITYKSESTÄ

Suora demokratia ei Suomessa puoluelainsäädännöstä johtuen voi täysin onnistua, mutta puoluevaltaa voidaan murentaa äänestämällä  puolueisiin sitoutumattomia ihmisiä. Heillä on omat listansa kuntavaalissa.

Puolueisiin sitoutumaton henkilö sitoutuu yhdistyksensä tavoitteisiin ja sääntöihin sekä äänestäjille antamiinsa lupauksiin. Hän on vastuussa suoraan  äänestäjilleen, ei puoluetoimistolle.

 Puolueisiin sitoutumattomien henkilöiden ja äänestäjien välissä tai yläpuolella ei ole puoluekoneistoa estämässä suoran demokratian toteutumista.

Puolueiden on pakko ajaa ennen kaikkea omaa etuaan, vasta sitten äänestäjien etua. Jos ne  toimisivat toisin, ne eivät menestyisi  puolueiden keskinäisessä valtataistelussa. Puolueisiin sitoutumattomilla henkilöillä ei ole sitä rasitetta.

Puoluepoliittisesti sitoutumaton henkilö on vapaa pitämään äänestäjille antamansa lupaukset. Puolueen linjan muutokset, puoluekuri ja takinkäännöt eivät vaikuta häneen.

 

Puoleisiin sitoutumaton henkilö ei nosta puoluetukea eikä  toimi äänestäjien rahoilla.

Puolueisiin sitoutumattomat yhdistykset  ovat alueellisia, niitä ei voi ohjailla Helsingistä, eikä niiden  tavoitteita voi alistaa  puolueiden valtakunnallisille tavoitteille. Niiden tavoitteena on oman alueensa väestön etujen ajaminen.

Kuntien päätöksenteko on saatavissa nykyistä avoimemmaksi, mutta puolueita äänestämällä se ei onnistu. Se onnistuu äänestämällä tavallisia ihmisiä, joilla ei ole poliittisia uratavoitteita. Poliittiset pyrkyrit eivät lähde sitoutumattomien listoille, koska sitä kautta ei voi tehdä poliittista uraa.



Avainsana: SUORA DEMOKRATIA

1. Puolueisiin sitoutumaton henkilö ei ole kaikkeen sitoutumaton; hän on sitoutunut yhdistyksensä tavoitteisiin ja sääntöihin sekä äänestäjille antamiinsa lupauksiin.

2. Puolueisiin sitoutumaton henkilö on vastuussa suoraan  äänestäjilleen, ei puoluetoimistoille.

3. Puolueisiin sitoutumattomien henkilöiden ja äänestäjien välissä tai yläpuolella ei ole puoluekoneistoa estämässä suoran demokratian toteutumista.

4. Puolueiden on pakko ajaa ennen kaikkea omaa etuaan, vasta sitten äänestäjien etua; jos ne  toimisivat toisin ne eivät menestyisi  puolueiden keskinäisessä valtataistelussa; puolueisiin sitoutumattomilla ei ole sitä taakkaa.

5. Poliittisesti sitoutumaton henkilö on vapaa pitämään äänestäjille antamansa lupaukset;  puolueen linjan muutokset, puoluekuri ja takinkäännöt eivät vaikuta häneen.

6. Puoleisiin sitoutumaton henkilö ei nosta puoluetukea eikä toimi äänestäjien rahoilla.

7. Suur-Kouvolan Sitoutumattomat on täysin kouvolalainen yhdistys; sitä ei voi ohjailla Helsingistä, eikä sen tavoitteita voi alistaa  kansallisille tavoitteille.

8. Suur-Kouvolan Sitoutumattomat ry on alueiden yhdistys, ja sen keskeinen tavoite on Kouvolan kaikkien alueiden tasapuolinen kohtelu.

9. Suur-Kouvolan Sitoutumattomilla on selkeä tavoiteohjelma jossa korostuu muutosvoimana oleminen; Kouvolan kaupungin päätöksenteko on saatava nykyistä avoimemmaksi kaikilla tasoilla; ei enää kaupungin virallisen organisaation ulkopuolisia "johtoryhmiä",  julkisten asiakirjojen salailua  yms.

10. Lisäksi jokaisella ehdokkaalla on omat erityistavoitteensa Kouvolan kehittämiseksi.



PIENTEN VALTUUSTORYHMIEN JÄSENILLÄ ON SUURI TOIMINNAN VAPAUS
 
Kaikilla valtuutetuilla on valtuustossa yksi ääni, kuuluupa hän sitten isoon tai pieneen ryhmään. Yhden tai kahden hengen valtuustoryhmässä mielipiteensä saa aina kuuluviin. Uuden kaupunginjohtajan valinnassa nähtiin, että yhden hengen valtuustoryhmät saivat tahtonsa läpi, kun taas parikin isoa valtuustoryhmää ei saanut.
  


KOUVOLAN TALOUDELLISTEN VAIKEUKSIEN TAUSTAA

Kouvolassa tulisi lopettaa haihattelu ja verorahojen tuhlaaminen, pitää veroäyrin nousu aisoissa ja keskittyä palvelujen tuottamiseen kaupunkilaisille.  Kouvolan vaikeuksien takana oleva "metaongelma" on piintynyt toimintatapa, jossa keskitytään ratkomaan ongelmat hävittämällä toimivaa infrastruktuuria ja  rakentamalla tilalle uutta. Tästä esimerkkinä Ratamokeskus ja Manskin kiveyksen vaihtaminen. Älykkäisiin ja luoviin ratkaisuihin harvemmin pyritään.

Investointi esimerkiksi keskustan uudisrakentamiseen on viisasta, jos on olemassa tutkittu tieto sen tuottamasta lisäarvosta. Aika näyttää, löytyykö lupaukselle taloudellisesta piristysruiskeesta tällä kertaa katetta. Kaupunkilaisia köyhdyttävät investoinnit on vaikea mieltää kehitykseksi, vaikka kuinka kaunista ja komeaa rakennettaisiin.

Tässä yhteydessä tulee mieleen edesmenneen Neuvostoliiton johtajan Leonid Brezhnevin lausahdus: "Aina kun ajan Mersullani, minulle tulee tunne että kaikki [valtion] asiat järjestyvät". Eivät järjestyneet, aivan kuten eivät Kouvolan asiat järjesty ylimitoitetulla uusrakentamisella.



SITOUTUMATON ON ITSENÄINEN PÄÄTTÄJÄ

Siitä lähtien kun yli vuosi sitten erosin PS puolueesta olen ollut sitoutumaton.

Valtuustoryhmäni nimi on Demokraattiset. Se on puolueisiin sitoutumaton valtuustoryhmä.  Olen huomannut, että ainoa mahdollisuus tehdä 100% äänestäjille lupaamaani politiikkaa on tehdä sitä puolueiden ulkopuolella.

Voin puhua vapaasti valtuustossa ja muuallakin julkisuudessa, pelkäämättä puolueiden sanktioita ja puoluejohdon uhkauksia. Voin ajaa vapaasti asioita joihin uskon. Voin liittoutua oman harkintani mukaan kulloinkin sen tahon kanssa, joka parhaiten ajaa kouvolalaisten etua. Se on suoraa demokratiaa kouvolalaisten parhaaksi - ei minkään puolueen parhaaksi.

Puolueet ovat luokkayhteiskunnan katoamisen myötä muuttuneet  demokratian vastaiseksi "pimeäksi voimaksi". Ryhmäkuri pitäisi kieltää lailla, koska se sisältää diktatuurin ainekset. Esimerkiksi maanlaajuinen Reformi -liike osoittaa, että  nykyinen  puoluejärjestelmä on ainakin osittain hajoamassa. Hyvä niin.

Reformi -liike pyrkii luomaan koalition, jossa puolueisiin kuulumattomat kansalaiset muodostavat eduskuntavaaliin yhteislistan omista paikallisista yhdistyksistään. Paikallinen yhdistys saa ehdokkaansa eduskuntavaaliin keräämällä vähintään 100 allekirjoitusta kannatuslistaan. Ei mitenkään mahdoton tehtävä. 





VIHERVASEMMISTON TAVOITTEITA

”Nykyisin Seta pyrkii valtavirtaistamaan politiikkaansa. Se tapahtuu edistämällä vihervasemmiston tavoitetta haalia maahamme mahdollisimman paljon haittamaahanmuuttajia. Globaalia pakolais- ja ihmisoikeusongelmaa tämä politikointi ei ratkaise, mutta se huonontaa asioiden tilaa omassa maassamme.”



PAPERITTOMAT OVAT TURVALLISUUSUHKA

Norjan uusi oikeusministeri Per-Willy Amundsen haluaa siirtää ulkomaalaiset rikolliset näiden kotimaiden vankiloihin, ja pitää sopivana alle tuhatta ei-länsimaista maahantulijaa vuositasolla.

Viime vuonna 65 ulkomaalaista rikollista lähetettiin pois Norjasta sovittamaan vankeusrangaistuksensa kotimaassaan.  “Hallitus varmistaa, että vieläkin useampi ulkomaalainen siirretään Norjan vankiloista kotimaansa vankilaan. Tällä tavoin he eivät vie vankipaikkoja Norjassa”, Amundsen sanoo.

Siirrot merkitsevät kaikkiaan 36 823 vankipäivän säästöjä Norjan vankiloissa. Tämä vastaa yli 100 vankipaikkaa vuodessa 100 prosentin käyttöasteella.

Vuonna 2008 Amundsen totesi, että maahanmuuton ongelmat johtuvat epäsopeutuneista tulijoista, jotka takertuvat omaan kulttuuriinsa ja joiden arvomaailma on sovittamattomassa ristiriidassa norjalaisten ja länsimaisten arvojen kanssa.

(Lähteet: MV-lehti, smp.no, Wikipedia, Nettavisen, Nordlys)

Jokainen Koraaniin ja haditheihin perehtynyt tietää että islamismi syntyy islamista ja on oleellinen osa islamia. 



PUHE VALTUUSTOKOKOUKSESSA 28.11. 2016

Kaupungin velka kasvaa eikä sitä pystytä lyhentämään koska tulot pienevät – yhtälö on toimimaton.  Mistä mahtaa tulla Kouvolan taloussuunnitelmaan sisältyvä väite, jonka mukaan ”kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 25 M€ vuodessa”, vaikkei meillä ole edes tasapainoista budjettia …? Vuoden 2018 jälkeen meillä on enää 40% nykyisestä verotulosta omassa käytössämme.

Kouvolan investointimenot ovat edelleen liian suuret - onneksi Ratamokeskus-hanke on jäissä. Se ei olisi millään laskutavalla tuonut siihen käytetylle rahalle riittävää vastinetta. Tämä tilanne on hyödynnettävä hylkäämällä päättäväisesti ja lopullisesti Ratamokeskus –hanke. Sen tilalle on tehtävä selvityksiä kaupungin tarvitsemien sote-palveluiden tuottamiselle sopiviksi ja kustannustehokkaiksi toimitiloiksi - niin mahdollista julkisen palvelun tuotantoa, kuin mahdollisen yhteisyrityksenkin tuotantoa ajatellen. Pohjois-Kymen sairaalaa (POKS) ei pitäisi päästää rappeutumaan poliittisista tai muistakaan syistä.

Manski on hukkainvestointi, koska se on koreilua ja koristelua joka ei tuota taloudellista lisäarvoa. Ei kukaan tule Kouvolaan Manskin lasikattoa ihmettelemään tai katukiviä katselemaan. Tuskinpa sillä saa ihmisiä edes Jaalasta tai Sippolasta liikkeelle sitä ensimmäistä kertaa enempää.

Muilta osin saatoin hyväksyä keskustan kaavan ja rakennushankkeet sillä perusteella että keskustan rakennushankkeisiin on luvattu yksityistä rahoitusta. En tosin usko että väestöpako sillä vähenee. Jonkinlainen lisäarvo on teoriassa sentään tällä hankkeella saatavissa, toisin kuin aiemmin mainitsemissani hankkeissa.  Kouvolan päättäjien olisi alettava uskoa, että vain työpaikkoja luomalla voidaan kaupungin väestökasvu saada aikaan.

Vanhukset, lapset, vammaiset ja sairaat ovat taas kerran jääneet liian vähälle osalle Kouvolan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Hyvä olisi investoida heihin erilaisten uusien seinien sijasta.

Talousarviossa mainittu digitalisaation edistäminen ja siihen investoiminen on OK, toisin kuin aina vain uusien toimitilojen rakentaminen samalla kun vanhoja tiloja seisoo tyhjillään.

Korian asuntomessut saattaa toimia vetovoimatekijänä jos löytyy väkeä joka kaipaa luonnonrauhaista asuinpaikkakuntaa. Rata on lähellä, ja jos Korialla pysähtyisi junia sopivasti niin työpaikka pääkaupunkiseudullakaan  ei välttämättä tuntuisi liian kaukaiselta. Pysäköintitilaa löytynee aseman vierestä helposti. Voidaan ideana verrata Helsingin Pasilan asemaan.

Talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvät varoitukset ja suunniteltu rahankäyttö eivät kohtaa. Olisi hyvä suunnitella esimerkiksi keskustan rakentamishankkeet sellaisina osina, että jos järki rahan käytössä voittaa tai rahat muuten vain loppuvat niin saadaan aikaan jotain mikä toimii, vaikka kaikkea ei saataisikaan.

Valtuustokokouksen aikana 28.11. tein ponsiesityksen jonka mukaan ”Kaupungin johto selvittää ja esittelee valtuustolle ensi tilassa, mitä ja millä tavalla nyt esitettyjä investointikohteita voidaan tarvittaessa toteuttaa pienimuotoisempina eli karsittuina”.

Ponsiesityksen tavoitteena oli se, että Kouvolan talouden kantokyky ei romahda keskustan ja asemanseudun rakennushankkeiden johdosta. Olisihan esimerkiksi Ratamokeskus –hanke voinut toteutuakin, jos sille olisi ollut kevennetty ja halvempi  versio. Sen sijasta hanke paisui kuin pullataikina ja rakentamista ei päästy viidessä vuodessa edes aloittamaan.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sdp) kannatti esitystäni, ja moni valtuutettu käytti puheenvuoroja sen puolesta. Kokoomus kuitenkin torppasi esitykseni Larikan aloitteesta, ja demaririntama näköjään hajosi.  Esitykseni hävisi 35 -22, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Aika moni kuitenkin ymmärsi, että suunnitelmalle olisi hyvä olla aina myös varasuunnitelma. Nyt sitä ei sitten saada. Epäilen Larikan säikähtäneen sitä, että Suninen ryhtyisi kampeamaan nurin Matkakeskus –hanketta johon sisältyy vaikeasti hallittavia riskejä, ja jonka tuottavuudesta kouvolalaisille ei ole laskelmaa.



MINISTERI LINDSTRÖM VAIKENEE LEHDISTÖLLE

Eräs nimimerkki kirjoitti taannoin Kouvolan Sanomissa vaikenemisen arvosta. Yksityishenkilölle vaikeneminen on paikallaan, silloin kun se hänelle sopii.  Sen sijaan poliitikko joka ei halua, uskalla tai osaa vastata lehdistön kysymyksiin on väärällä alalla.

Lehdistö on äänestäjien ja veronmaksajien asialla kun se pyrkii saamaan poliitikoilta vastauksia. Poliitikko puolestaan on kansan palvelija, jonka äänestäjät ovat valinneet asioitaan hoitamaan. Äänestäjällä jos kellä on oikeus saada poliitikolta vastaus jokaiseen häntä koskettavaan kysymykseen. Lehdistö on äänestäjän edustajana demokratian vahtikoira, neljäs valtiomahti. Sellaisena  poliitikon on se myös ymmärrettävä.

Paikallisella yhdistystasolla Kouvolassa Jari Lindström on jo aiemmin osoittanut huonoa sopeutumista demokratian pelisääntöihin.  Tyyli ei näytä ministerinä muuttuneen.


YKSIMIELISYYS EI SAISI TARKOITTAA KRITIIKITTÖMYYTTÄ

Kouvolan Sanomissa oli taannoin kirjoitus jossa oltiin huolissaan siitä, että on kehityksen vastustajia joiden ainoa  tavoite on säilyttää olemassa oleva. Moitittiin ihmisiä jotka pilaavat kaiken negatiivisuudellaan. Demokratiaa ei kuitenkaan ole ilman eriäviä mielipiteitä.

Kouvolassa on 59 valtuutettua, joten kaupunginhallituksen pohjaesityksestä tai siihen tehdystä vastaesityksestä saadaan enemmistöpäätös joko yksimielisesti tai äänestämällä. Jos äänet esim. poissaolojen johdosta menevät tasan, niin puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Kouvolan kaupunginvaltuustossa kaupunginhallituksen pohjaesitys menee läpi erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Virkamiesesitykset ovat käytännössä aina sellaisia, että niiden tavoite ei ole säilyttää olemassa olevaa ja vastustaa kehitystä.  Siitä puolesta ei kenenkään siis tarvitse olla huolissaan.

Kouvolan poliittisessa johtamisessa ongelma on ollut pikemminkin se, että juna menee tässä kaupungissa eteenpäin silloinkin kun kiskot loppuvat alta.  Lopputuloksena on ollut ajoittaisia katastrofeja, sekä päätöksenteon lamautumista kaupungin talouden perusteiden horjuessa.  Olisikohan parempi  joskus  säilyttää olemassa oleva ja jopa ”vastustaa kehitystä"?  Kehitys kun valitettavasti voi olla myös suunnaltaan negatiivista.



MIKÄ KOUVOLASSA MÄTTÄÄ?

Toisin kuin joskus näkee luultavan, luottamushenkilön  harjoittama enemmistöpäätöksen kritiikki ei ole "toimintaa enemmistöpäätöstä vastaan". Se on  demokratiaan kuuluva oikeus tarjota parempi vaihtoehto ja ajaa sitä. Kritiikki on yksi demokratian kulmakivistä. Sen kieltäminen johtaa stalinistiseen toimintaympäristöön.

Kouvolan kaupunginvaltuuston muutamat itsenäisesti ajattelevat  valtuutetut eivät ole kritiikillään  saaneet estettyä enemmistöä tekemästä lukuisia virhepäätöksiä joiden seurauksena on ollut


1. yrittäjien  ja  yrittäjyyden katoamista

2.  virkamiesvallan  lisääntymistä

3. ylisuurta  hallintoa

4. kaupungin  taseen  kroonista   alijäämää

5. keskustan  ulkopuolisten  koulujen  lakkauttamisia

6. kaupungin  tuottavimman  omaisuuden  myyntihankkeita

7. nettotappiota  tuottavia  investointeja  ( Ratamokeskus,  Manskin  saneeraus)

8. väärän  investointipolitiikan  ja  huonon  taloudenpidon  aiheuttamaa  tiestön  ja  muun infran   rappeutumista

9.  lähipalvelujen   jatkuvaa  alas  ajamista

10. veronkorotusten  kasvavaa   tarvetta  

11. poliittisen vallan  keskittymistä

12. maaseudun  autioitumista

13. taloudellisten   resurssien  virheellistä  jakamista

14. Päätöksenteon salailua

17. Kritiikin tukahduttamista

Näiden  vastustaminen on ajoittain haluttu tulkita "sooloiluksi". Yhteistyöhön on pyrittävä, mutta sen ei pitäisi tarkoittaa vaihtoehdottomuutta.

JSu


VIHARIKOSTEN KASVU PITÄÄ ESTÄÄ

... toteaa 12.11.2016 Kouvolan Sanomien pääkirjoitus.

Epäilemättä näin on, mutta silti hämmästelin kirjoitusta. Kirjoittaja antoi ikään kuin ymmärtää, että maahantulijat eivät tee viharikoksia vaan kantasuomalaiset. En  tiedä oliko se tarkoituksellista, mutta sen kuvan minä sain.

Kirjoituksessa mainitun selvityksen mukaan epäiltyjen viharikosten tekijöistä yli puolet on ollut Suomen kansalaisia. Näin älyllisesti epärehellistä vertailua ei mielestäni pitäisi käyttää, kun tiedämme että Suomen kansalaisia on 97% Suomen väestöstä.

Totuus on se, että rikollisuus on Suomessa kasvanut nopeasti sitä mukaa kun maahantulijoiden määrä on kasvanut. Suurin osa vuoden 2015-2016 maahantulijoista tulee islamilaisen kulttuurin alueelta. Islamin pyhimmät kirjoitukset kehottavat avoimesti ja ilman tulkinnan varaa seuraajiaan harjoittamaan väkivaltaa toisinuskovia vastaan. Se myös kehottaa mm alistamaan naisia, tarvittaessa väkivaltaa käyttäen. Onko näiden tosiasioiden mainitseminen vihapuhetta?

Minkään muun uskonnon harjoittajat eivät tiettävästi aiheuta Suomessa uskontoonsa kohdistuvaa vastustusta tai vihapuhetta. Onko tämän kertominen vihapuhetta?

Kohta on oikeasti vaikea tietää mitä uskaltaa sanoa tai kirjoittaa. Se jos mikä on huolestuttavaa, koska Suomessa pitäisi olla sananvapaus jo perustuslainkin mukaan. Kaikkia uskontoja on voitava kritisoida jos aihetta löytyy.


KIRJEENVAIHTO VÄLILLÄ HEIDI HUSU - UKKO BAMBERG - SEPPO PURONTAKANEN SYYSKUUSSA 2015

Kirjeenvaihdon tausta on seuraavanlainen.

Jari Lindströmin kannattajat hävisivät sekä 2013 että 2014 Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n (puolueen Kouvolan paikallisyhdistyksen) hallitusvaalit.

Toisen vaalitappionsa jälkeen Lindström yritti vuoden 2015 alussa saada määräysvallan paikallisyhdistyksessä puhtaasti puolueasemaansa nojaten. Yhdistyksessä hänellä kuitenkin oli vain hallituksen varajäsenen asema, ja häntä kohdeltiin asiallisesti asemansa mukaisesti. Tämä ei Lindströmille riittänyt, mutta huutamallakaan hän ei saanut hallitusta taipumaan tahtoonsa. Seuraukset näkyivät myöhemmin.

Kevään 2015 vaalien jälkeen Lindström alkoi julkisuudessa haukkua paikallisyhdistystä riitaisaksi. "Riitelyyn" vedoten hän perustutti kesäkuussa 2015 uuden paikallisyhdistyksen (Kouvolan Seudun Perussuomalaiset ry) jonka puheenjohtajaksi  hän järjesti Ukko Bambergin.

Ministerille tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan hän sai puoluetoimiston järjestämään vanhan paikallisyhdistyksen erottamisen. Tähän toimenpiteeseen hän käytti  Kymen piirikokousta marraskuussa 2015. Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ei piirikokouksen jälkeen saanut erottamispöytäkirjasta  pöytäkirjanotetta nähtäväkseen.

Erottamisen syytä ei siis saatu tietää, mutta Jari Lindström kertoi vahingossa sen kokoussalin ulkopuolella parille alkuperäisen yhdistyksen jäsenelle. Syy oli hänen mukaansa se, että vanha yhdistys ei ollut "rangaissut" Lindströmin kovinta kilpailijaa eduskuntavaalissa, Pekka Korpivaaraa. Mistä tätä olisi pitänyt rangaista, ei selvinnyt.

Syyskuussa 2015 Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Heidi Husu oli yrittänyt yhdessä yhdistyksen sihteerin Seppo Purontakasen kanssa  rakentaa yhteistyötä kesäkuussa perustetun uuden paikallisyhdistyksen kanssa. Siihen liittyvä kirjeenvaihto on kopioitu tänne. 

KIRJEENVAIHTO VÄLILLÄ HEIDI HUSU - UKKO BAMBERG - SEPPO PURONTAKANEN SYYSKUUSSA 2015

Osallistujat:

Heidi Husu pj. Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry (alkuperäinen yhdistys) 

Seppo Purontakanen siht. Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry (alkuperäinen yhdistys)

Ukko Bamberg pj. Kouvolan Seudun Perussuomalaiset ry (uusi yhdistys)

Alkaa näin ...

Hei Ukko

Voisimmeko tavata Kouvolan seudun Perussuomalaisten ja Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaisten kesken ja keskustella, miten pystymme parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan yhteistä aatettamme Kouvolassa nyt kun meillä on kaksi paikallisyhdistystä?

Meiltä Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaisista keskustelemaan tulisimme varapuheenjohtaja Jouni Suninen, sihteeri Seppo Purontakanen ja minä. Pääsisittekö Kouvolan seudun Perussuomalaisista yhteiseen tapaamiseen myös paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri?

(pj. Heidi Husu – pj.  Ukko Bamberg  9/3/15) 

___

TERVE!

Meillä on tarkoitus keskustella tulevana viikonloppuna yhdistyksemme toiminnasta. Otan aloitteesi esille ja annamme siihen palautetta sunnuntaina. Toivottavasti tämä aikataulu sopii.

 Terveisin!

(pj. Ukko Bamberg –  pj. Heidi Husu   9/3/15)

___

Sopii hyvin.

 Palataan asiaan sunnuntaina.

 t. Heidi

(pj. Heidi Husu – pj. Ukko Bamberg  9/3/15)

___

TERVE!

Kiitos aloitteesta. Ymmärrän perustelut. Kannanottojen perusteella ei ole otollinen hetki yhdistysten hallitusten väliselle neuvottelulle.  Ajoitus ei nappaa.

Missä voidaan edetä, on valtuustoryhmä ja siellä toteutettava yhteistyö. Sitä seurataan ja jos se toimii, sillä on  suuri merkitys.

 t. Ukko

(pj. Ukko Bamberg –  pj. Heidi Husu  9/7/15)

___

 Hei Ukko

Mitä kannanottoja ja kenen tekemiä kannanottoja tarkoitat?

T. Heidi

(pj.Heidi Husu – pj. Ukko Bamberg  9/7/15)  

___

Tere!

 Osallistin yhdistyksemme koko hallituksen asian käsittelyyn. Heidän kannanotoistaan on kysymys. Minusta tuntuu, että maltti on valttia. Teen parhaani, että kaikki mahdollisuudet pysyvät auki.

 t. Ukko

(pj. Ukko Bamberg – pj. Heidi Husu  9/8/15)

___

Hei Ukko!

 Ihmettelen kovasti sitä, että te ette halua edes keskustella meidän kanssamme?

Keskustelun ei välttämättä tarvitse johtaa mihinkään toimenpiteisiin jos niin halutaan, mutta keskustelu olisi voinut olla teillekin hyödyllistä.    Se ei varmaankaan ole teidän eikä Lindströmin edun mukaista, että jossakin kiusallisessa vaiheessa voidaan julkisuudessakin todeta että teidän yhdistyksenne ja Jari Lindström ovat kieltäytyneet keskustelemasta Kouvolan perussuomalaisia koskevista asioista ja ongelmista.  Siten te olette halunneet ylläpitää edelleen mielikuvaa perussuomalaisten eripuraisesta porukasta.

Koska emme pääse suoraan keskusteluyhteyteen, niin heitän tässä omia arvioitani ja näkemyksiäni tilanteesta.

 On turhauttavaa ja surullista todeta, miten itsekkäistä syistä, taitavasti manipuloituna ja valikoivalla esitystavalla on synnytetty kaikilla tasoilla kuva siitä, että Kouvolan alueen perussuomalaiset ovat erimielistä joukkoa, kun tosiasiallisesti kyse on ollut koko ajan muutaman vallanhimoisen ihmisen keskinäisestä kilpailusta, jossa enemmistönä olleiden pyyteettömien toimijoiden maine on mustamaalattu ja toimintamotivaatio murennettu.

 Murheellisinta koko prosessissa on, että viimeistään viime kevään vaalien jälkeen ainakin Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n hallituksen jäsenille paljastui aiemmin arvostetun Jari Lindströmin kyseenalainen rooli ongelmien syntymisessä ja jatkumisessa. Jarppa näyttää toteuttavan ”hajota ja hallitse”-toimintatapaa oman asemansa ylläpitämiseksi. Te uutena paikallisyhdistyksenä olette tässä hänen työrukkasensa.

 Kouvolan Sanomien uutisoinnin mukaan ”puolue” tarkkailee Kouvolan perussuomalaisten välien korjaantumista ja valtuustoryhmän yhteistyön sujumista. Voin arvata, että käytännössä tuota tarkkailua tekee Lindström ja vain hänelle uskollinen uusi paikallisyhdistyksenne Lindströmin ohjeistuksen mukaan.

Teidän passiivinen toimintanne ei näyttäne puoluehallituksessa kovin hyvältä ongelmien ratkaisutavoitteiden näkökulmasta.

 Ministeriksi tultuaan Lindström koki ilmeisesti olevansa nyt niin suosittu ja ohittamaton, että hän ei tarvitse enää sellaisia paikallisia tukijoita, jotka ovat samalla tukeneet myös hänen pahinta kilpailijaansa Pekka Korpivaaraa. ”Jarppa” oli vaalien alla ilmiselvästi peloissaan Korpivaaran menestymisestä, joka näkyi monista tapahtumista, joissa Korpivaaraa pyrittiin mustamaalaamaan jopa piiri- ja puoluetasolla. Lukuisten tapahtuneiden tosiasioiden valossa ainoa looginen päätelmä on, että Lindström ei halunnut toimia Korpivaaran kanssa samassa yhdistyksessä ja halusi eroon Korpivaarasta kaikin keinoin. Uuden yhdistyksen perustaminen oli se viimeisin keino ja sen myötä ehdokasasettelujärjestelyjen kautta tavoitteeseen pyrkiminen.

 Uudella yhdistyksellä ei olisi minkäänlaisia toimintamahdollisuuksia ilman Lindströmin vaikutusvaltaista tukea. Uuden yhdistyksen perustamisen ja Lindströmin siirtymisen perusteena uuteen yhdistykseen Lindström ilmoitti Kouvolan Sanomissa 22.6.2015, että syynä oli se, että hän kypsyi riitelyyn. Ulkopuolisten yleinen mielikuva tällöin oli, että riitelyä olisi tapahtunut tämänkin vuoden aikana.

Viimeisen vuoden aikana, jonka ole ollut aktiivisesti paikallisyhdistyksessä mukana, ei yhdistyksessä ole havaittu riitelyä. Siksi on todettava, että mielestäni oikeusministeri on todennäköisesti syyllistynyt mielikuvien vääristelyyn ja samalla paikallisjäsenistön aiheettomaan mustamaalaamiseen ellei suoranaiseen julkisuudessa valehteluun.

Lindström näyttää sotkevan menneiden vuosien rasitteet perusteettomasti yhdistyksen viimeisen vuoden toimintaan. Paikallisyhdistyksen nykyisen hallituksen yhteishenki on erittäin hyvä ja kelpaisi malliksi monille.  Paikallisyhdistyksen ns. ”riidat” sijoittuvat ajalle, jolloin edellinen puheenjohtaja (puolueesta erotettu Anssi Tähtinen) johti yhdistystä autoritäärisellä tyylillä, kuten kieltämällä valtuustoehdokkaita vastaamasta vesiosuuskuntien kyselytutkimukseen.

 Ministeri Lindström ei ole näyttänyt hyvää esimerkkiä omasta ongelman ratkaisukyvystään kun hän ei osallistu edelleenkään avoimeen keskusteluun ongelmista, jotka koskevat alueemme paikallisyhdistyksiä. Ihmetystä ja hämmennystä on laajasti osoittanut muun muassa se, että Lindström hyväksyi kevään vaalien tukiryhmäänsä kaupunginvaltuutettuina toimivia henkilöitä, joka loikkasivat ilman selityksiä (= ilman riitelyä)  ryhmästä keskustapuolueen ryhmään.

 On ymmärrettävän juonikasta, että Lindström ei eronnut yhdistyksestä vajaat kaksi vuotta sitten, kun vielä jonkinlaisia erimielisyyksiä oli, sillä hän tarvitsi yhdistystä kevään vaalityöhön.

Jos Lindströmin äänestäjät olisivat tietoisia kaikesta kulissien takaisesta toiminnasta yhtä hyvin kuin enemmistö paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenistä, niin Jari Lindström ei olisi todennäköisesti seuraavassa eduskunnassa.

 On pelättävissä, että ministeri tulee käyttämään vaikutusvaltaansa yhä härskimmin keinoin, vaientaakseen arvostelijansa, kilpailijansa ja vastineiden esittäjät hänen yksipuoliselle informaatiolleen. Moni on täysin turhautunut ja menettänyt luottamuksensa Lindströmiin hänen epäoikeudenmukaisen toimintansa takia, jonka sijasta hän olisi halutessaan voinut oikealla, positiivisella ja rakentavalla asenteella tervehdyttää Kouvolan seudun paikallistoiminnan jo kauan sitten.

 Rohkenen ennustaa, että mikäli ensi kunnallisvaalien ehdokasasettelussa Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry ohitetaan totaalisesti ja vielä ilman asiallisia neuvotteluja, niin siitä syntynee raju julkisuusprosessi, joka on erittäin haitallista perussuomalaisille niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Pahimmillaan nykyinen paikallisyhdistyksen jäsenet voivat joukkona erota puolueesta ja perustaa oman yhdistyksen seuraavien kunnallisvaalien ehdokasasettelua varten ja samassa prosessissa voidaan tuoda julkisuuteen kaikki ne faktat, jotka siihen johtivat.

 Ehkä paras ja ennaltaehkäisevin keino noiden uhkakuvien toteutumisen välttämiseksi olisi puoluetoimiston järjestämä neuvottelu- ja infotilaisuus syksyn aikana, jossa olisivat mukana molemmat paikallisyhdistykset sekä piirijärjestön ja puolueen johdon edustajat.

Mahdollisuus yhtenäiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävään toimintaan on vielä olemassa, mutta se vaatii itsekkään pelaamisen ja sanelun sijaan yhteistä ja asiallista sopimista.

(siht. Seppo Purontakanen – pj. Ukko Bamberg   9/8/15)

___

 TERVE!

 Kuittaan kannanottosi vastaanotetuksi ja luetuksi. Olen siinä esitetyistä väitteistä täysin erimieltä. Otan kirjoituksesi huomioon yhteistyöaloitteen aitoutta ja mahdollisuuksia arvioitaessa.

 Terveisin!

 Ukko

(Ukko Bamberg – Seppo Purontakanen 9/10/15)

___

Hei Ukko!

 Olisi molemmille hyödyllistä tietää, mistä olet eri mieltä ja millä perustein, ettei provosoiduta puolin ja toisin. Viestisi osoittaa juuri keskustelun tarpeellisuuden, kun viestejä heittelemällä emme välttämättä tule oikein ymmärretyksi.

Keskustelujen torjumisella asiat tuppaavat vain pahenemaan.

Syntyy helposti se kuva, että teidän on helpompi keskusteluja välttämällä jatkaa valikoivaa ajattelua, kun ei tarvitse kasvokkain yrittää keksiä perusteluja kiusallisista asioista.

Se lienee päällimmäisin syy, miksi Lindströmkään ei suostu suoriin keskusteluihin tai vastamaan kysymyksiin.

Mikäli suoraa keskusteluyhteyttä ei saada, niin täytyy vain todeta, että on ainakin yritetty.

 Teidän on myöhemmin lähes mahdotonta osoittaa tekoja perussuomalaisten yhteistoiminnan ja hengen parantamiseksi Kouvolan alueella. Sen sijaan löytyy pitkä lista toteen näytettäviä asioista, jotka ovat teille ja Lindströmille tässä asiassa päinvastaisia.

Positiivinen suhtautuminen olisi siksi parasta kaikille osapuolille.

 Keskustelettehan te muidenkin ihmisten kanssa, jotenka miksi keskustelu saman puolueen henkilöiden kesken ei onnistu?

Toivon, että vielä aidosti harkitsette suhtautumistanne.

(Seppo Purontakanen – Ukko Bamberg   9/10/15)

___

Tämän jälkeen Ukko Bamberg ei enää vastaa. Kirjeenvaihdosta voi päätellä että Bambergilla oli alun perin ehkä jotain kiinnostusta suhteiden rakentamiseen. Pian hän muuttui kuitenkin täysin kielteiseksi, mikä viittaa  ylempää tulleeseen ohjaukseen (Lindström). 

Bambergilla ei ilmeisesti ollut lopulta isompaa kiinnostusta toimia yhteistyön puolesta, koska hän tiesi että Lindströmin ratkaisu oli sivuuttaa vuosien 2013 ja 2014 yhdistysvaalien tulokset, ja lakkauttaa alkuperäinen paikallisyhdistys hänen oman yhdistyksensä tieltä.

Yhteistyöstä kieltäytyi siis uusi yhdistys, ei vanha. Se paljastaa että Perussuomalaiset hajosi Kouvolassa uuden yhdistyksen perustamiseen. Uuden yhdistyksen tukena oli Jari Lindström joka liittyi yhdistykseen ensimmäisten joukossa.

Jari Lindströmin toiminta Kaakkois-Suomen suurimman perussuomalaisen paikallisyhdistyksen hajottamiseksi paljastui myöhemmin lopullisesti Simpeleen piirikokouksessa.

JS


 
 
 
Etusivu
Ajankohtaista
Mielipiteitä
Valtuusto
Tukijat
Yhteydenotto
Etusivu

Ajankohtaista

Mielipiteitä

Jan Andersson
Seppo Purontakanen
Sirpa Serovuo
Sami Sihvola
Tomi Simola
Jouni Suninen
Valtuusto

Tukijat

Yhteydenotto